tiistai 18. joulukuuta 2012

Maailman paras pannari


Täytyy tämä maailman paras pannari tänne postata. Sain reseptin joskus 80-luvulla työkaveriltani Raililta, koska valittelin ettei pannari koskaan onnistu. Tämä ei ole mennyt koskaan pieleen ja olen jakanut tätä reseptiä jo aiemminkin eteenpäin.

4 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria 
1 tl suolaa (käytän vähemmän, koska voissakin on sitä!)
8 dl maitoa
2 munaa
100 g sulatettua voita

Sekoita kuivat aineet, lisää maito sekoittaen taikina tasaiseksi. Lisää munat ja vatkaa ne joukkoon. Lopuksi sulatettu voi. Pannaritaikina kuten lettutaikinakin hyötyvät mielestäni siitä, että ne saavat odotella paistumista. 
Paista 225-asteisessa uunissa 30-35 minuuttia. Anna hieman jäähtyä ja nauti hillon tai vain sokerin kera. Meillä oli kotitekoista karhunvattuhilloa tällä kertaa.



maanantai 3. joulukuuta 2012

Punajuuri-suklaabrownie


Tämä ihana punajuuri-brownie -resepti on Hugh Fearnley-Whittingstallin. Löysin tämän viime talvena yhdestä hänen River Cottage -sarjan jaksoista ja kirjasin sen ylös ohjelmasta. Resepti löytyi sittemmin myös River Cottage -nettisivuilta. Jos haluat tietää enemmän Hugh Fearnley-Whittingstallista, lue linkin kautta lisää. Toisessa blogissani (3goodthingsbyulla@blogspot.com) kokkaan läpi hänen kirjaansa.

Olen tehnyt siihen sellaisen muutoksen, etten keitä punajuuria etukäteen. Näin siitä tulee huomattavasti parempaa. Hieman työläämpää se on, koska punajuuret täytyy raastaa kaikkein hienoimmalla terällä, mikä raastinraudasta löytyy. Punajuurien määrä ei kuitenkaan ole suuri. Uskaltaudun kirjoittamaan tähän reseptin, koska olen sen muutoksen itse siihen tehnyt.

250 g pestyjä, kuorittua ja hienoksi raastettua punajuurta
250 g voita
250g tummaa suklaata (70%)
3 munaa
250 g raakaruokosokeria
150 g hiivaleipäjauhoja 

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Paperoi 20x20 sentin vuoka. Sulata voi kattilassa ja lisää paloiteltu suklaa. Tai voi laittaa kulhon, jossa on voi ja suklaapalat lämpenevään uuniin. Muista sekoitella välillä. Kun voi ja suklaa ovat sulaneet aseta sivuun odottamaan. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää hieman jäähtynyt suklaa-voiseos ja vatkaa tasaiseksi. Siivilöi jauhot joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Lopuksi lisää punajuuriraaste, varo sekoittamasta liikaa.

Paista noin 25 minuuttia, reunat hieman irtoavat vuoasta. Älä paista kypsäksi tai saat kuivan kakun. Anna jäähtyä ja leikkaa paloiksi, tuosta vuoasta saa 25 palaa herkkua. 

perjantai 30. marraskuuta 2012

Joulutortut


Mielestäni kerma-voitaikinasta tulee parhaimmat joulutortut. Samaa mieltä olivat jo seitsemän vuotta sitten MarttaClubimme jäsenet. Silloin vietimme joulutorttuillan, jossa maistelimme erilaisista taikinoista tehtyjä joulutorttuja. Oli itsetehtyä voitaikinaa, rahka-voitaikinaa ja tämän kerma-voitaikinan lisäksi myös kaupasta sekä Myllyn Paras- että Sunnuntai -valmistaikinoita. Totesimme, että voi on voita.

Tähän taikinaan tarvitaan:
3 dl kuohukermaa 
1 tl leivinjauhetta
6,5 dl vehnäjauhoja
250 g voita



Kerma vatkataan vaahdoksi ja siihen siivilöidään jauhot, joihin leivinjauhe on lisätty. 





Rasva vaivataan joukkoon käsin. Taikinan annetaan kovettua jääkaapissa seuraavaan päivään. 
Seuraavana päivänä taikinaa kaulitaan muutama kerta taitellen välillä pienemmäksi. Tämän "kirjaksi" taittelun opin katseltuani Great British Bake Off -sarjaa YouTubesta. Siellä sen neuvon jakoi toinen tuomareista, Paul Hollywood.
Kaulittuasi tee taikinasta tähtitorttuja, haluamasi kokoisia. 
Minä teen pieniä, noin 5 x 5 sentin ruutuja, joista saa pikkuisia tähtitorttuja. Ne ovat sopivasti suupalan (tai kahden) kokoisia. Ensin nurkat käännetään keskelle, sitten vasta luumuhillo päälle.

En ole ikinä onnistunut saamaan näin lehteviä torttuja tästä taikinasta! Olikohan tuolla taittelulla osuutensa? Ehkä.

Ennen tarjoilua siivilöidään päälle tomusokeria ja herkku on valmis.

Intiaanikeksit


Viime viikolla tein näitä pikkuleipiä ensimmäistä kertaa. Silloin lisäsin taikinaan kuivattuja, pieneksi pilkottuja karpaloita. Nyt kokeilin kaakaonibsejä. Ohjeesta vinkkasi ystäväni Miia, jolla on puoti Avalonin Aarteet. Reseptin hän oli löytänyt Valion nettisivuilta.

Intiaanikeksi -nimen nämä ovat saaneet siitä, että ne sisältävät intiaanisokeria (Mascavo). Takana on siis kaksi kokeilua, nämä kuvassa olevat ja viime viikolla tehdyt karpaloiset. Molemmat ovat erittäin hyviä, karpaloversiosta sanoisin että taivaallisen hyviä.

Laitan tähän reseptin, kuten se tein:

150 g hyvin pehmeää, lähes sulaa voita
1,5 dl intiaanisokeria
1 tl vaniljasokeria (ei siis vanilliinisokeria)
1/2 tl leivinjauhetta
4 dl spelttijauhoja
kourallinen kuivattuja karpaloita pieneksi hakattuina tai
vajaa desi kaakaonibsejä


Sekoita voi ja intiaanisokeri, lisää vaniljasokeri.







Sekoita kuivat aineet keskenään. 








Leivo taikinasta tanko ja leikkaa viipaleiksi.







Litistä pellille ja paina haarukalla ristikkäiskuvio.
Paista 200 asteessa noin 12 minuuttia.

Anna jäähtyä ja nauti. Säilytä peltirasiassa.

Norjalaiset inkivääripiparkakut


Nämä norjalaiset inkivääripiparkakut ovat minulle niitä ainoita oikeita joulupipareita. Isoäiti oli löytänyt reseptin 1950-luvulla Kotiliedestä ja niitä on tehty siitä lähtien, siis jo ennen syntymääni. Äiti teki näihin muutoksen kohdallaan: hän kauli ne fariinisokerin kanssa.  Äiti oli sota-ajan lapsia ja sokerinhimo lienee jäänyt niiltä ajoilta. Minä en fariinisokerilisäyksestä tykännyt. Itse olen tehnyt näitä lähes joka joulu siitä asti kun oman huushollin perustin, siis yli 30 vuotta.

En tiedä miksi niiden nimessä on norjalaiset, kenties siellä tehdään tällaisiä. Serkkuni Päivi saattaisi osata vastata tähän kysymykseen. Annos on iso, normaalikokoisia pipareita tulee yli 200 kpl. Tämän joulun piparit ovat kaikki samalla sydänmuotilla tehtyjä. Muotti on mummuni peruja, vaari on tehnyt sen aikanaan hänelle.


3 dl siirappia
400 g sokeria
350 g voita
30 tippaa sitruunnaöljyä (eteeriset öljyt käyvät pieninä määrinä ruoanvalmistukseen)
3 rkl inkivääriä jauheena
3 dl kuohukermaa (isoäidin reseptissä luki "paksua" kermaa)
2 rkl ruokasoodaa
1,3 kg vehnäjauhoja

Teksti on suoraan isoäidiltä:
"Siirappi, sokeri, mausteet ja voi vaivataan yhteen lusikalla noin puolen tunnin ajan (itse käytän konetta ja taikinakoukkuja). Kerma vatkataan vaahdoksi ja lisätään varovasti edellisiin. Siihen lisätään myös haaleaan vesitilkkaan liuotettu sooda. Jauhot vaivataan taikinaan ja sen annetaan seistä seuraavaan päivään."

Seuraavana päivänä kauli taikina 3-5 mm paksuiseksi levyksi ja ota muotilla pikkuleipiä. Paista 200 asteisessa uunissa 8 minuuttia.

Tämä taikina ei sovellu piparkakkutalojen ja muiden sellaisten koristeiden tekoon, joiden täytyy pysyä muodossaan. Pikkuleivät kohoavat uunissa kohtuullisesti, joten jätä reilu väli. Tekemiäni sydänpipareita mahtui pellille 25 kappaletta.

torstai 29. marraskuuta 2012

Letitystä kahdeksalla

Katselin lokakuulla YouTuben Great British Bake Off -sarjan viimeisintä eli kolmatta tuotantokautta.

Eräässä jaksossa kilpailijat tekivät leipää ja teknisenä haasteena oli leivän leipominen ja sen letittäminen kahdeksalla. Nämä tekniset haasteet tulevat yllätyksenä. Katselin ohjelmaa ja mietin, voiko tuo kahdeksalla letitys olla noin vaikeaa. Olen letittänyt pullaa kolmella, neljällä ja viidellä. Mutta kahdeksalla, miten se kävisi?

Seuraavana päivänä piti tietenkin minunkin kokeilla. Löysin reseptin BBC Good Food -sivustolta. Se oli ymmärtääkseni sama kuin kilpailijat olivat saaneet, Paul Hollywoodin nimissä. Siinä oli myös letitysohjeet.

Siispä leipomaan. En käsitellyt leipätaikinaa kuten PH ohjelmassa neuvoi. Suomalaisissa jauhoissa on sitkoa, joten   taikina on helpompaa työstää. Taisin lukea letitysohjeet hieman huonosti, kun tulos oli hieman omituinen. Ei ollenkaan sellainen kuin sen pitäisi olla. 


Viikkoa myöhemmin päätin yrittää uudelleen. Olin netistä etsinyt tietoa kahdeksalla letitettävästä leivästä ja minulle oli selvinnyt, että se on juutalaisten challah -leipä, jota tarjotaan ainakin sapattiaterialla. 

Löysin YouTubesta videon ja netistä toisen letitysohjeen kahdeksalla letitykseen ja nyt luin sen hyvin tarkasti. Ja tulos oli ihan toisen näköinen. 

Myöhemmin sarjan toisessa jaksossa jossa tehtiin makeita hiivataikinoita, eräs kilpailija letitti pullapitkon kuudella. Sitä täytyy kokeilla jossain välissä.

Palaan siihen aikanaan. 

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Mallasleipä


Pakastin tyhjeni leivän osalta ja eilisiltana totesin, että nyt voisinkin tehdä välillä mallasleipää. Siispä 3 dl Tuoppi-kaljamaltaita kulhoon ja päälle puoli litraa kiehuvaa vettä. 

Leivän teko jatkui tänään: kiehautin pari desiä vettä lisää, sekoitin sen ja heitin sekaan kaksi pussia kuivahiivaa. Kaljamallas on mallastettua ruista, joten jauhoina käytän vehnä- tai hiivaleipäjauhoja. Mitä sattuu kotona olemaan. Jauhojen sekaan 2-3 teelusikallista hienoa merisuolaa. Ja niitä jauhoja kulhoon sen verran, että saa sopivan löysän taikinan. Lisään hieman, ehkä vajaan desin rypsiöljyä vaivaamisen loppuvaiheessa. Jätä taikina nousemaan peitettynä lämpimään paikkaan ainakin tunniksi.


Olen hankkinut itselleni leivän nostatuskorit. Mielestäni ne helpottavat leiväntekoa, koska taikinan voi jättää löysemmäksi ja pyöräyttää sen koreihin nousemaan toista kertaa. Olen mitoittanut taikina-annoksen sellaiseksi, että se mahtuu kahteen koriin. Niistä kumotut leivät taas mahtuvat käyttämälleni leivinkivelle, jonka asetan kylmään uuniin ja kuumennan 225 asteeseen.

Paistoaika on noin 35 - 40 minuuttia. Paiston jälkeen ritilälle jäähtymään. Älä peitä leipiä, jos haluat rapean pinnan.

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Aikaisempia piparitöitä


Tämä postaus sisältää vuosien varrella tekemiäni piparitöitä ja ylimmäiseksi täytyy nostaa kuvat piparihuvilasta, jolla voitin ESS:n piparkakkutalokilpailun vuonna 2009.


Tämä maatalon pihapiiri meni lahjaksi sukulaisille Ruovedelle jouluna 2007, jos en väärin muista. 





Tässä muutamia pienempiä piparitaloja. Päällimmäinen on ihan pikkuriikkinen, tämä meni naapuriin lahjaksi joitain vuosia sitten.






Tämä suklaakonvehteja sisältävä talo meni lahjaksi toiseen naapuriin joitain vuosia sitten. Isäntä kun on perso suklaalle. Talo oli kiitokseksi siitä, että hän huolehtii poissaollessamme lumitöitä. Aina on autolle paikka valmiina kun reissusta ollaan talviaikaan tultu. Teemme mekin toki samoin, jos he ovat reissussa.






Tämän aitan sisällä oli karkkeja ihan ylös asti. Serkkuni lapset saivat tämän Norjasta Suomeen joulun viettoon tullessaan. Ei niin talosta väliä, mutta ne karkit. Olivat kuitenkin joutuneet töitä tekemään saadakseen karkit ulos. Kuuma sokeri on hyvää liimaa.

Pikkuleipiä tehdään toki muulloinkin kun jouluna. Futari-pikkuleivät matkasivat käsimatkatavarassa Norjaan keväällä 2011. Ne tulivat serkun pojan konfirmaatiojuhliin tarjolle. Danielin suosikkijoukkue  on Manchester United, siksi punaiset paidat ja valkoiset housut. Keltaiset tähdet vein ystävien lapsille tuliaisiksi syksyllä 2010. Piparit tekivät hyvin kauppansa.



Nämä Christmas Pudding -pikkuleivät tein viime vuonna Finn Guild in Lahti -pikkujouluihin. Taikinaan yritin saada samoja makuja kuin perinteisessä englantilaisessa jouluherkussa. 
Omaan käyttöön nämä koristellut piparit harvemmin jäävät, sillä minulle oikeat joulupiparit leviävät uunissa melkoisesti ja niihin ei sitä paitsi tarvitse mitään lisää. Inkivääri ja sitruuna ovat on ainoat oikeat mausteet. Niitä teen yhä, isoäidin joskus 1950-luvulla talteen paneman reseptin mukaisesti.










Ohuet piparitähdet tein kokeilun vuoksi taannoin. Hyvin ne onnistuvatkin, kun uunipellin vie kuistille jäähtymään. Nyt ei ole pariin vuoteen ollut koiria, joten ei ole tarvinnut varoa niiden joutuvan parempiin suihin ennen paistoa. Laatikollinen koristeltuja pipareita oli serkun perheen joululahja heidän tullessa Norjasta Suomeen joulun viettoon. Pienen pieniä tähtipipareita oli myös mukava antaa lahjaksi.

Cake, Chocolate & Sugarcraft Exhibition, muistoja reissulta

Nyt ei aiheena ole omat leipomukseni. Tässä muistelen yhtä haaveiden täyttymystäni eli matkaa kakkunäyttelyyn Englannin Farnhamiin maaliskuussa 2011. Ystäväni Mia sanoi minulle, että mikä tahansa syy on hyvä syy lähteä Englantiin ja hän lähti matkaan kanssani. 

Squires Kitchen järjesti näyttelyn nyt 25. kerran. Tilasimme liput heti vuoden alussa. Liput tulivat postissa pikaisesti. Noin kuukautta myöhemmin tuli toinen kirjekuori, joka sisälsi arpajaisvoiton. Olin voittanut meille liput VIP-tilaisuuteen! Reissu tuntui aina vaan paremmalta. 






Pääsimme hotelliimme Lontoossa aamuyön pikkutunneilla, osaksi myöhäisen lennon ja osaksi rautateillä sattuneen laiterikon vuoksi. Aamulla kuitenkin reippaana suuntasimme kävellen kohti Waterloo Stationia. Liput matkaan ja junaan. Junamatka Lontoosta kesti noin tunnin ja olimme Farnhamissa hyvissä ajoin ennen näyttelyn avautumista, joka tapahtui klo 10. Mutta niin olivat muutkin. Oli aika mahtavaa olla jonossa niin monen muun kakunkoristeluun hurahtaneen kanssa :)

 





Ensimmäisenä ihmettelimme väen paljoutta ja tutkailimme mistä mitäkin löytyy. Isoimman salin toisessa päässä näkyi kevään teema erinomaisesti. Kate Middleton ja prinssi William komeilivat Jelly Beans -karkeista tehdyssä kuvassa. Häät olivat edessä reilun kuukauden kuluttua. 









Kuninkaalliset häät näkyivät myös hääkakkuhuoneessa. Tässä kuvat parista esillä olleesta kakusta. Toisessa ilmiselvästi ennakoidaan jo toisenkin prinssin häitä.
Tässä pari minua miellyttänyttä hääkakkua, joista yllättäen toinen brittiväreissä.
 

Kilpailut kuuluvat englantilaiseen näyttelyperinteeseen. Kilpailuluokkia oli seitsemän, kaikkia töitä emme nähneet, koska arvostelut olivat menossa.  Tässä muutamia poimintoja niistä. 

Pari kuvaa Cupcake for Engagement party -luokasta. Ylinnä voittajan, Akina Matsuhiran työ ja kolmanneksi tulleen Tracy Crawleyn työ.





Fantasiakakku -sarja Madhatter´s Tea Party eli Hullun hatuntekijän teekestit -luokkaan oli ilmoittautunut runsaasti kakkuja. Tässä voittajan Sarah Carr´in työ (pöytä varjon alla) ja toiseksi tullut, Barbara Smithin työ (kirjan aukeama), joka oli minun suosikkini.

Lopuksi tähän pari kuvaa siitä VIP-tilaisuudesta, josta mainitsin aluksi. Ylemmässä kuvassa Paddi Clark näytti kuinka tehdään bambukoriste.

Alemmassa kuvassa BBC 2:n Great British Bake Off -sarjan ensimmäisen kauden yksi finalisteista, Miranda Gore-Browne opasti meitä kuppikakkujen koristelussa. Olen toisaalla aiemmin kehunut, että olen tavannut jaksojen yksi ja kaksi voittajat, mutta olin väärässä. MG-B ei siis ollut voittaja, hän tuli kolmanneksi.




Lasten kakkuja menneiltä vuosilta



Vieressä ihka ensimmäinen (ja toiseksi viimeinen) ihmishahmokakkuni. Tämä meni pienen pojan ristiäisiin jo monta vuotta sitten.



Alla Alfredin ja Kasperin ristiäiskakut. Näihin kakkuihin löysin mallin englantilaisesta kakkulehdestä. Haasteellinen kakku, mutta tekijä ja lasten vanhemmat olivat tyytyväisiä.
Tässä kolme erilaista Hello Kitty -kakkua. Viereinen vaaleanpunainen oli pienehkö kakku, kermareunuksiset suurempia. Hello Kitty -hahmo on söpö ja pikkutytöt pitävät siitä.

4 vuotta täyttävällä Islalla oli selkeä toive, hän halusi Nuuskamuikkusen kakun päälle. Täytyy tunnustaa, että kyseinen hahmo ei ollut minulle tuttu. Onneksi työpaikalta löytyi mallikappale muumihahmojen joukosta. Kakun päällä Nuuskamuikkunen istuu nurmikolla virtaavan veden vierellä. Kuulin jälkeen päin, että kakkuun oli lisätty onki Islan isoisän toimesta :)




Lumiukon sisältä löytyi punajuurisuklaakakku. Silikonivuoan löysin monta vuotta sitten Lidlistä, josta leipoja tekee aina silloin tällöin joitain löytöjä.









Lumiukon naaman sai kummityttö 7-vuotislahjaksi, toiveesta. Idea taitaa olla Ullanunelman blogista jonkun vuoden takaa. Jos en väärin muista :)



Pienet sammakot -kakku tehtiin yhdessä Lotan kanssa Lotan veljelle 9-vuotislahjaksi. Pikkupoikaa järven rannalla asuvaa poikaa kiinnostivat, siispä siitä idea.


Tässä kaksi 1-vuotiskakkua. Eemelille toivottiin nallea, koska ristiäiskakussakin oli (ylimmäinen kuva). 









Rafaelin kakun päälle tuli nalle leikkimään tennispalloilla.













Joonan lempilelu oli sininen muoviauto. Yritin tehdä niin näköisen, kuin kuvan perusteella oli mahdollista. Kelpasi!







Alf taas halusi kalan. Ei mitään oikean kalan näköistä, oli äidin ohje minulle. Tällainen siitä tuli.