Suklaa-mascarponekakku vadelmilla

Pari päivää sitten seuraamassani Call me cupcake -blogissa oli kuva ja ohje kakkuun, jota piti kokeilla heti. Tämä johtui myös siitä, että hamstrasin mascarponea perjantain kauppareissulla. Oli niin hyvä tarjous :)

Tänään päätin tehdä kakun, kun teki mieli jotain hyvää. Käytin sokerina intiaanisokeria eli mascavado-sokeria. Kermaa en täytteeseen käyttänyt yhtä paljon kuin ohjeessa, koska sitä olisi mielestäni tullut liian paljon. Sain hädin tuskin tekemäni määrän sovitettua kakkuun. Ehkä voisi seuraavalla kerralla jakaa nuo kaksi kakkua vielä kahtia, niin sitten menisi enemmän mascarpone-kuorrutetta. Marjoina käytin kotipihassa viime kesänä kasvaneitä vattuja, keltavattuja ja karhunvattuja. Kakku oli aivan ihanaa! 

Reseptin löydät englanninkielellä täältä. Linda Lomelino on ruotsalainen bloggaaja, joka on julkaissut julkaissut kirjankin. Hänellä on upeita kuvia blogissaan, minun kuvat häpeävät niiden rinnalla. 

Puolen vuosisadan kakkukestit

Vielä ainakin tämä vanhojen muistelu. Täyttäessäni 50 vuotta "joku aika sitten" ja päätin järjestää sukulaisille ja ystäville tilaisuuden maistella monenlaisia kakkuja. Otin pari viikkoa juhlan ympärille lomaa. Etukäteen viikko leipomiselle ja juhlan jälkeen viikko toipumiselle.

Pitkällisen mietinnän jälkeen pöytää päätyi 7 erilaista suolaista kakkua ja 14 erilaista makeaa kakkua. Joitakin kakkuja tein useamman kuin yhden, joten kaiken kaikkiaan kakkuja oli lähes 30. 

Lihakakku, näitä oli kaksin kappalein.

Gluteeniton ja maidoton lihakakku.

Kalakakku.

Gluteeniton ja maidoton kalakakku.

Hyydytetty sitruunainen lohitorttu.

Juustoinen kakku.

Hyydytetty kasviskakku.

Kerma-vadelmakakku, sehän oli oltava kermakakun ystäville.









Mokkakreemikakku, isoäidin reseptillä.











Suklaakakku mustaherukkatäytteellä. Ruusuja tein muutaman päivän, niitä oli noin 30 kappaletta.

Karhunvattu-limettijuustokakku. Karhunvatut omasta puutarhasta.

Ilmapallot -kakun sisällä oli mansikkamoussetäyte.

Lakukakun sisällä oli lakritsa-kermamoussetäyte.

Brita-kakku ei näytä kovin kauniilta, mutta on sitäkin makoisampi. Tällä kertaa sisällä oli kermavaahdon lisäksi oman pihan keltaisia vattuja.

Tämän banaani-suklaamoussekakun sisältä löytää yllätyksen: tuhti suklaakakku tummalla suklaa täytteellä.

Porkkanakakku tuorejuustokuorrutteella ja sokerimassasta tehdyillä porkkanoilla.

Maidoton porkkanakakku. Kuorrutteen tein vatkattavasta kaurakermasta. Porkkanat sokerimassaa.

Caipirinha-juustokakku on ihanan raikas sitruunainen herkku. 

Tämän perhosen sisällä oli maidoton ja gluteeniton pumpulikakku.

Diabeetikoita varten tein hyydytetyn kakun ruispohjalla. Rahkakerros maustettu vaniljasokerilla ja päälle kotipihan vattuja ja karhunvattuja mehuhyytelössä.







Viskijuustokakku. Tämä kakku on monen suosikki ja se taisi ensimmäisen loppuakin. Onneksi olin tehnyt näitä kaksi. Alla suklaakeksipohja, juustomassa maustettu sekä mallasviskillä että kahvilla.







Olipa minulla mukavaa katsella, kuinka vieraiden silmät levisivät heidän saapuessaan noutopöydän ääreen. Kakuilla herkuttelevien ihmisten seuraaminen oli paras palkkio reilun viikon leipomisurakasta. Kiitos vieläkin kaikille paikalla olleille. Ja suuri kiitos Johannalle ja Mikalle näistä kuvista. 

Pieni pala kerma-vadelmakakku meni jätteisiin. Muut tulivat syötyä joko paikan juhlissa tai työpaikalle vietynä. 

Täytyy kuitenkin myöntää, että juhlan jälkeinen lomaviikko oli ihan paikallaan. 

Seeprakakku

Ystäväni Vivi toi minulle taannoin kuvia, jotka hän oli löytänyt Pinterestistä (muistaakseni). Hän kysyi minulta kuinka tuollainen raidallinen kakku tehdään. No, asia on pyöri mielessäni muutaman viikon ja lopulta otin kakun työn alle. Parin kuvan perusteella päättelin, että täytyy laittaa vaaleaa ja suklaista taikinaa vuorotellen. 

Mietin, että minkä kakun ohje soveltuisi tähän. Ei sokerikakku, se on liian höttöistä. Ei usein käyttämäni Victoria Sponge -pohja, koska se olisi ehkä liian jämäkkää. Kakkutaikinaan täytyy tulla myös kermaa tai maitoa, jotta se on riittävän notkeaa kerroksittain levitettäväksi. 

Päädyin soveltamaan erästä kakkuohjetta ja kokeilemaan seuraavaa:

200 g voita
3,5 dl sokeria
3 munaa
5,5 dl vehnäjauhoja (3,25 + 2,25 dl)
1 tl leivinjauhetta (puoliksi)
2 dl kevytkermaa (puoliksi)
1 dl kaakaojauhetta 
2 tl vaniljasokeria

Voi ja sokeri vaahdotetaan ja munat lisätään yksitellen. Jaa seos kahteen kulhoon ja lisää toiseen 3,25 dl jauhoja ja vaniljasokeri. Toiseen puoleen 2,25 dl jauhoja ja 1 dl kaakaojauhetta. Sekoita molempiin taikinoihin lopuksi 1 dl kermaa. 

Voitele 22 sentin pyöreä kakkuvuoka ja aloita vaalealla taikinalla. Laita vuorotellen runsas lusikallinen taikinoita vuoan keskelle ja tarvitessa levitä samalla hiukan. Jatka kunnes taikinat ovat käytetty. Kuten kuvista huomaat, minulle tuli lopuksi turhan leveä raita vaaleaa taikinaa. Olisin voinut jakaa sen vielä kahtia ja laittaa väliin suklaisen taikinan. Ensi kerralla tiedän paremmin.

Paista 175-asteisessa uunissa noin tunti. Anna kakun jäähtyä vuoassaan. 

Saatan joskus kokeilla tähänkin Victoria Sponge -reseptiä. Se kun on niin hyvää!

Ullan kakkukahvila, ravintolapäivänä 19.5.2012

Jatkanpa näiden muistojen kirjaamista. Järjestin kevään 2012 ravintolapäivänä, lauantaina 19. toukokuuta kakkukahvilan kotipihassa. Ystävät olivat ravintolapäivän olemassaolon ajan huokutelleet minua pop-up kahvilan avaamiseen päiväksi. 

Vuoden 2012 keväällä ei ollut suvussa tiedossa sen paremmin valmistujais- kuin ylioppilasjuhliakaan, joten tuumasta toimeen. Onhan sitä kokeiltava. Olin tehnyt ison määrän kakkuja omille 50-vuotispäivilleni ja selvinnyt siitä urakasta. Laskeskelin, ettei minun tarvitse tehdä niin montaa kakkua kuin silloin, koska paikalle saapuvat ihmiset joutuvat ostamaan kakkupalansa. Näin ollen he kenties ostavat vain yhden tai kaksi palaa, ehkä suolaista ja makeaa.

Suunnittelin selviäväni päivästä rakkaan puolisoni avulla. Hän toimisi roudarina ja kahvinkeittäjänä. Olemmehan me suvun ja ystävien juhlissa toimineet "hovimestari ja sisäkkö" -parina useinkin. 

Mitä sitten tarjoaisin ja monelleko vieraalle varaisin tarjottavaa? 
Tällaiseksi lista muodostui:


Juustoinen voileipäkakku (sopii myös kasvissyöjille)
Sitruunainen lohitorttu
Kinkkuvoileipäkakku
Lohi-katkarapukakku (maidoton & gluteeniton)

Porkkanakakku
Death by Chocolate -suklaakakku
Ullan kakkukahvila -kakku karhuvattukermamoussella
Bebè-leivokset
Mustikka-limettijuustokakku
Viski-juustokakku
Suklaakakku (maidoton & gluteeniton)
Limoncello-kakku (maidoton & gluteeniton)

Palanpainikkeeksi tarjolla oli kahvia, teetä ja kotitekoista marjamehua. Valmistin yhteensä reilut 200 annosta kakkuja. 

Ne kakut, jotka voi pakastaa, valmistin edellisenä viikonloppuna. Edeltävän viikon hankin tarpeita ja leivoin. Säätiedotus lupasi puolipilvistä, noin 15 astetta. Meillä ei ole katettua tilaa pihassa, joten varauduimme siihen että asiakkaat täytyy päästää sisälle, jos vettä sataa.

Olin päättänyt pitää kahvilaa auki klo 10 - 16. Jos asiakkaita ei tulisi, olisivat työkaverini seuraavalla viikolla tyytyväisiä syöden mitä jäi myymättä. Jos taas tulisi niin mahdoton menestys, että kakut loppuisivat kesken, olisi vain löytävä portin pieleen ilmoitus tarjottavan loppumisesta. 

Edellisenä päivänä paikallisen lehden toimittaja soitti ja tiedusteli voisiko tulla tekemään juttua valmisteluistani. Ei päästy asiassa pidemmälle, koska en antanut ottaa kuvaani lehteen. Sain siis rauhan tehdä valmisteluja. 

Aurinko paistoi lupaavasti. Ei ollut liian kuuma kuitenkaan. Ensimmäiset asiakkaat saapuivat heti kymmeneltä. Heidän joukossaan olivat myös näiden kuvien ottajat, tässä postauksessa olevat kuvat ovat siskoni Johannan tai ystäväni Irenen ottamia. 

Asiakkaita alkoi saapua lisää, oli tuttuja ja tuntemattomia. Kahvinkeittäjä sai hommia, kun ensimmäinen viisi litraa kahvia alkoi huveta säiliöstä. Jossain vaiheessa katsoin portille päin ja totesin, että väkeä on jonoksi asti. Asiakkaat ovat löytäneet kahvilani!

Kahvilaan saapui myös koira-asiakkaita. Heille en ollut huomannut varata koiramaisia tarjottavia. 

Muutama nuori mies kävi kuvaamassa kahvilassani tapahtumia Ravintolapäivän organisaatiota varten. Minulla riitti niin touhua, että unohdin kokonaan kuvaajat sen jälkeen, kun olivat käyneet kysymässä lupaa. 

Lapsiasiakkaat yllättivät kakkuvalinnoillaan: limetti-mustikkajuustokakku teki heille kauppansa, samoin bebè-leivokset. 

Ensimmäisenä loppui viskijuustokakku, ei mitenkään yllättäen. Se on osoittanut ennenkin olevansa suosittu tarjottava. 

Aurinko paistoi ja välillä meni sen verran pilveen, että mietin vaatetuksen lisäämistä. Se olisi ollut tarpeellista ainakin suojavaatetuksen puolesta. Päivän päätteeksi totesin polttaneeni kaulani ja niskani auringossa.

Kellon lähetessä neljää jäljellä oli vielä jotain tarjottavaa ja juuri kun olin aloittamassa pöydän tyhjentämistä, saapui vielä pari asiakasta pihaan. He halusivat ostaa jotain kotiin vietäväksi. Se onnistui tässä vaiheessa päivää, aiemmin se ei ollut mahdollista.



Vieraskirjasta löysin yli 100 nimeä, mutta huomasin myös joidenkin tuttujeni unohtaneen käyntinsä sinne kuitata. Saatoin väsyneenä mutta iloisena todeta, että päivä oli menestys. Ehkä taas joskus uudelleen...

Cake International 2012 Lontoossa, muistoja reissulta

Tästä matkasta on tuoreemmat muistot, koska sen tein huhtikuussa 2012. Yhdessä Mian kanssa messukeskuksessa, mutta puolisot mukana Lontoossa. Heillä oli yllättäen jotain muuta ohjelmaa ko. päivänä. 

Tällä kertaa ei siis matkustettu Lontoon ulkopuolelle, vaan ajeltiin DLR:lla (Dockland Light Railway) suoraan Excelin, ison messukeskuksen eteen.

Tämä tapahtuma oli laajuudeltaan huomattavasti suurempi kuin edellisenä keväänä Farnhamissa järjestetty. Tämä oli laatuaan ensimmäinen Lontoossa. Liput oli ostettu jo etukäteen, jotta varmasti päästään sisälle. Ja ylimääräistä onnea oli tämänkin tapahtuman ohessa. Olin osallistunut Facebookissa kilpailuun ja voitin Kenwoodin käsivatkaimen. Onhan sitten varalla, kun nykyinen irtisanoutuu palveluksesta.

Aloitimme menemällä järjestäjien toimistoon lunastamaan palkinnon. Sitten menin jututtamaan BBC:n Great British Bake Off -kakkoskauden voittajaa, Joanna Whatleyta. Hän signeerasi näyttelyluettelon siinä jutustelun ohessa. Hän hämmästeli sitä, että olimme tulleen Suomesta tähän näyttelyyn.

Vuonna 2012 Lontoossa oli paljon tapahtumia. Kuningatar Elisabeth II on ollut vallassa 60 vuotta ja Diamond Jubilee -tapahtumia oli luvassa pitkin kesää. Tämä näkyi myös kakkunäyttelyn töissä.

Esillä oli töitä, joista sai ideaa katujuhlien tarjoiluun. Eri näytteilleasettajat olivat tuottaneet runsaasti teemaan sopivaa välinettä. Union Jack eli Yhdistyneen kuningaskunnan lippu ja sen värit: sininen, punainen ja valkoinen olivat nähtävillä mihin päätään käänsi.

Kuppikakkuja oli esillä paljon. Tässä muutama kuva niistäkin. Tuossa ensimmäisessä myös tarjoiluvinkki.

Kuppikakut eivät ole minun suosikkejani. Niissä on huomattavan paljon enemmän töitä kuin kakussa. Lisäksi niissä on usein kuorrutetta tuplaten verrattuna siihen muffinssiin, joka on siellä alimmaisena. 

Kauniita ne toki ovat ja puolustavat paikkaansa erilaisissa tilaisuuksissa. Ne on esimerkiksi helppo pakata ja antaa lähtijäislahjana juhlassa mukana olleelle vieraalle. 

Minulla oli ihan ostoslista mukana, mutta impulssiostojakin tuli tehtyä. Kaikki ostokset ja voittovatkain mahtuivat kuitenkin marikassiin ja jaksoin kantaa ne takaisin majapaikkaa, vaikka Greenwichissä vielä alkuillasta kierreltiin, kun miehet siellä taas tavattiin.

Lopuksi vielä kuva näyttelyn parhaimmaksi valitusta työstä, se oli Liverpoolista kotoisin olevan sokeritaiteilijan Terry Tangin työtä. 

Kyseessä ei ole kakku, vaan sokerista tehty veistos.