Ullan kakkukahvila, ravintolapäivänä 19.5.2012

Jatkanpa näiden muistojen kirjaamista. Järjestin kevään 2012 ravintolapäivänä, lauantaina 19. toukokuuta kakkukahvilan kotipihassa. Ystävät olivat ravintolapäivän olemassaolon ajan huokutelleet minua pop-up kahvilan avaamiseen päiväksi. 

Vuoden 2012 keväällä ei ollut suvussa tiedossa sen paremmin valmistujais- kuin ylioppilasjuhliakaan, joten tuumasta toimeen. Onhan sitä kokeiltava. Olin tehnyt ison määrän kakkuja omille 50-vuotispäivilleni ja selvinnyt siitä urakasta. Laskeskelin, ettei minun tarvitse tehdä niin montaa kakkua kuin silloin, koska paikalle saapuvat ihmiset joutuvat ostamaan kakkupalansa. Näin ollen he kenties ostavat vain yhden tai kaksi palaa, ehkä suolaista ja makeaa.

Suunnittelin selviäväni päivästä rakkaan puolisoni avulla. Hän toimisi roudarina ja kahvinkeittäjänä. Olemmehan me suvun ja ystävien juhlissa toimineet "hovimestari ja sisäkkö" -parina useinkin. 

Mitä sitten tarjoaisin ja monelleko vieraalle varaisin tarjottavaa? 
Tällaiseksi lista muodostui:


Juustoinen voileipäkakku (sopii myös kasvissyöjille)
Sitruunainen lohitorttu
Kinkkuvoileipäkakku
Lohi-katkarapukakku (maidoton & gluteeniton)

Porkkanakakku
Death by Chocolate -suklaakakku
Ullan kakkukahvila -kakku karhuvattukermamoussella
Bebè-leivokset
Mustikka-limettijuustokakku
Viski-juustokakku
Suklaakakku (maidoton & gluteeniton)
Limoncello-kakku (maidoton & gluteeniton)

Palanpainikkeeksi tarjolla oli kahvia, teetä ja kotitekoista marjamehua. Valmistin yhteensä reilut 200 annosta kakkuja. 

Ne kakut, jotka voi pakastaa, valmistin edellisenä viikonloppuna. Edeltävän viikon hankin tarpeita ja leivoin. Säätiedotus lupasi puolipilvistä, noin 15 astetta. Meillä ei ole katettua tilaa pihassa, joten varauduimme siihen että asiakkaat täytyy päästää sisälle, jos vettä sataa.

Olin päättänyt pitää kahvilaa auki klo 10 - 16. Jos asiakkaita ei tulisi, olisivat työkaverini seuraavalla viikolla tyytyväisiä syöden mitä jäi myymättä. Jos taas tulisi niin mahdoton menestys, että kakut loppuisivat kesken, olisi vain löytävä portin pieleen ilmoitus tarjottavan loppumisesta. 

Edellisenä päivänä paikallisen lehden toimittaja soitti ja tiedusteli voisiko tulla tekemään juttua valmisteluistani. Ei päästy asiassa pidemmälle, koska en antanut ottaa kuvaani lehteen. Sain siis rauhan tehdä valmisteluja. 

Aurinko paistoi lupaavasti. Ei ollut liian kuuma kuitenkaan. Ensimmäiset asiakkaat saapuivat heti kymmeneltä. Heidän joukossaan olivat myös näiden kuvien ottajat, tässä postauksessa olevat kuvat ovat siskoni Johannan tai ystäväni Irenen ottamia. 

Asiakkaita alkoi saapua lisää, oli tuttuja ja tuntemattomia. Kahvinkeittäjä sai hommia, kun ensimmäinen viisi litraa kahvia alkoi huveta säiliöstä. Jossain vaiheessa katsoin portille päin ja totesin, että väkeä on jonoksi asti. Asiakkaat ovat löytäneet kahvilani!

Kahvilaan saapui myös koira-asiakkaita. Heille en ollut huomannut varata koiramaisia tarjottavia. 

Muutama nuori mies kävi kuvaamassa kahvilassani tapahtumia Ravintolapäivän organisaatiota varten. Minulla riitti niin touhua, että unohdin kokonaan kuvaajat sen jälkeen, kun olivat käyneet kysymässä lupaa. 

Lapsiasiakkaat yllättivät kakkuvalinnoillaan: limetti-mustikkajuustokakku teki heille kauppansa, samoin bebè-leivokset. 

Ensimmäisenä loppui viskijuustokakku, ei mitenkään yllättäen. Se on osoittanut ennenkin olevansa suosittu tarjottava. 

Aurinko paistoi ja välillä meni sen verran pilveen, että mietin vaatetuksen lisäämistä. Se olisi ollut tarpeellista ainakin suojavaatetuksen puolesta. Päivän päätteeksi totesin polttaneeni kaulani ja niskani auringossa.

Kellon lähetessä neljää jäljellä oli vielä jotain tarjottavaa ja juuri kun olin aloittamassa pöydän tyhjentämistä, saapui vielä pari asiakasta pihaan. He halusivat ostaa jotain kotiin vietäväksi. Se onnistui tässä vaiheessa päivää, aiemmin se ei ollut mahdollista.



Vieraskirjasta löysin yli 100 nimeä, mutta huomasin myös joidenkin tuttujeni unohtaneen käyntinsä sinne kuitata. Saatoin väsyneenä mutta iloisena todeta, että päivä oli menestys. Ehkä taas joskus uudelleen...