keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Prinsessakakkuja

Tässä muutama tekemäni prinsessakakku. Värimaailma on sitä pikkutyttöjen toivomaa vaaleanpunaista, tietenkin. 

Leipomukseni teen harrastuksena ja pääsääntöisesti ihan terapiana. Leipoessa ja koristellessa unohtaa kivut ja säryt, kun uppoutuu työhönsä.

On siinä se huonokin puoli, että joskus keittiöön jää aivan liian pitkäksi aikaa ja illan päätteeksi ei tahdo päästä liikkeelle. Mutta tehokasta sijaistoimintaa siis!







Olen oppinut tässä ajan saatossa, että jos lapselle näyttää kuvan kakusta, hän odottaa omastaan tulevan ihan saman näköisen. Ja kuten näette, kakuista tulee milloin minkälaisia.

















Täytyy tähän väliin kertoa, että käytän töideni kuvaamiseen digipokkaria. En ole siis intohimoinen valokuvauksen harrastaja. Jos olisin, kamera olisi ihan muuta tasoa ja sen myötä tietenkin kuvatkin.














Tämä prinsessa lähti naapurin tyttärelle.















Myös rämä on tältä syksyltä. Sen tein juhlistamaan ystävän lapsen 4-vuotispäiviä.























Tämä kakku on viimeisin, se lähti viime viikolla ystävän tyttären 5-vuotispäiville.

tiistai 20. marraskuuta 2012

Joulukakkuja menneiltä vuosilta


Yllä oleva kakku on viskillä terästetty Dundee-kakku. Skotlantilaisen reseptin mukaan tehty hedelmäkakku on vaaleampi ja kevyempi kuin perinteinen englantilainen hedelmäkakku. Dundee-kakun ehtii vielä tekemään ja juottamaan kuukautta ennen joulua.

Englantilainen juopunut hedelmäkakku terästetään brandylla tai konjakilla. Se tulee tehdä mielellään kahdeksan viikkoa ennen joulua ja sitä juotetaan kuorruttamiseen saakka viikottain.


Yllä hedelmäkakku pikeerikuorrutteella ja kaksi pienempää (n. 10 x 10 cm) sokerimassalla kuorrutettuna ja koristettuna. Massan alle tulee myös kerros marsipaania.
Joulukellon sisällä on irlantilainen joulukakku. Hedelmät on liotettu ennen paistamista Guinness-oluessa. Hedelmäkakku siis tämäkin. Brittein saarilla se on hyvin yleinen kakku.

Jos totta puhutaan, en itse pidä hedelmäkakuista ollenkaan. Mielelläni kuitenkin niitä teen lahjaksi sukulaisille ja ystäville. 
Kuusikakun sisältä löytyy inkivääriomenakakku, joka on myös jouluisen makuinen. Sokerikuorrutteen alla on kerros kreemiä, jottei kuorrute hikoile ja valu pois kakun päältä.




Kuusikakun sisällä on perinteinen suklainen kahvikakku.


Suklaarasiakakku sisältää suklaisen kahvikakun. Päälle on pyöritetty konvehdit ja suklaaganachella pursotettu reunukset. Sulatetusta suklaasta tehty rasian reunat.

maanantai 19. marraskuuta 2012

Juopunut englantilainen joulukakku


Olen tehnyt tätä Delia Smithin ohjeesta mukaeltua perinteistä englantilaista, hyvin juopunutta joulukakkua useita vuosia. Kakku tulee tehdä mielellään kahdeksan viikkoa ennen joulua, jotta se saa juoda tarpeekseen. Siis lokakuun lopulla tai heti marraskuun alussa.


1. päivä:
450 g sultana-rusinoita
175 g korintteja
175 g kultarusinoita
75 g sokeroituja kirsikoita
65 g kakkutäytettä (appelsiinin ja sitruunan kuoripaloja)
1/2 dl brandya + 1-2 dl mustaa teetä (valmis juoma, ilman sokeria)

Sekoita hedelmät. Huuhdo, kuivaa ja pilko kirsikat pienemmiksi. Kaada sekaan brandylla maustettu tee, peitä kelmulla ja anna muhia seuraavaan päivään.

2. päivä:

225 g vehnäjauhoja
¼ tl jauhettua muskottipähkinää
½ tl maustesekoitusta (yhtä paljon maustepippuria, kanelia ja inkivääriä)
50 g manteleita hakattuna pieneksi
225 g vähäsuolaista voita
225 g ruokosokeria
4 munaa
1 rkl mustaa ruokosiirappia (DanSukkerin Cane Syrup voisi olla sopiva, itse tuon Lyle´s Black Treackle -purkin reissuiltani)
yhden sitruunan ja yhden appelsiinin kuoriraaste

Laita uuni lämpiämään 150 asteeseen.
Tarvitset 20 x 20 cm kantikkaan tai 23 cm halkaisijaltaan olevan pyöreän vuoan. Voitele vuoka joko vuokaspraylla, öljyllä tai voilla. Paperoi se leivinpaperilla, nosta reunat yli vuoan reunojen. Spreijaa tai voitele vielä paperikin. Paperoi sitten vuoka ulkopuolelta parilla kerroksella voimapaperia, käytä uuninkestävää eli luonnonmateriaalista valmistettua narua sitomiseen.

Sekoita kuivat aineet keskenään. Ei kuitenkaan mantelirouhetta.
Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sitten munat yksitellen, välillä hyvin vatkaten. Kun kaikki munat on vatkattu joukkoon, unohda vatkain ja ota käteesi iso metallilusikka tai tukeva nuolija. Siivilöi kuivat aineet taikinaan. Siivilöinti lisää ilmaa taikinaan. Sekoita kuivat aineet taikinaan.

Siivilöi liossa olleet hedelmät ellei neste ole kaikki imeytynyt. Lisää mantelirouhe ja raastetut sitruksien kuoret joukkoon ja lisää hedelmät taikinaan. Sekoita kunnolla kaikki sekaisin, mutta älä vatkaa.

Kaada vuokaan, levitä tasaiseksi. Voit tehdä keskelle hieman monttua, ei paljon. Tässä kakussa ei ole nostatusainetta. Laita päälle kaksinkertainen leivinpaperi ja tee siihen keskelle kolikon kokoinen ilma-aukko.

Laita vuoka esilämmitettyyn uuniin ja paista noin 3 – 3½ tuntia. Tällä välillä voitkin tehdä rauhassa jotain muuta. Kakun tulee olla hieman irronnut reunoistaan ja joustava painettaessa. Silloin se on kypsä. Nosta pois uunista ja pura vuoan ympärillä olevan paperit pois. Anna jäähtyä ritilällä.

Nosta jäähtynyt kakku ulos vuoasta. Tee kakkuun reikiä jollain tikulla ja anna sille ensimmäinen ryyppy eli noin 8 teelusikallista brandya/konjakkia. Paketoi huolella voipaperiin ja folioon ja säilytä jääkaapissa, jos siellä on tilaa. Muu viileä paikkakin käy. Esimerkiksi parvekkeella voi säilyttää kakkua kylmälaukussa, sitä ei kuitenkaan saa päästää jäätymään.

Anna kakulla ryyppy viikottain, tuo 8 tl brandya/konjakkia. Voit toki halutessasi ottaa itsekin.

Jos et halua kuorruttaa kakkua perinteisellä marsipaani – sokerimassakuorrutteella, voit järjestää paistovaiheessa taikinan päälle kauniisti kuorittuja manteleita. Älä paina, etteivät ne uppoa taikinaan.

Viimeisellä mahdollisella hetkellä kakku kuorrutetaan. Se poistetaan kääröistään ja sivellään lämpimällä, siivilöidyllä aprikoosihillolla. Tämän jälkeen mahdolliset kolot kakun pinnassa täytetään pienillä marsipaanin paloilla. Kun pinta on tasainen, se peitetään ohueksi kaulituilla marsipaanilevyillä. Myös pohjalle laitetaan marsipaanilevy.

Tämän jälkeen kaulitaan sokerimassa ohueksi levyksi. Ennen sen nostamista kakun päälle, marsipaani sivellään kirkkaalla alkoholilla tai vedellä, jotta sokerimassa tarttuu kiinni. Reunat ja päällinen peitetään sokerimassalevyllä. Sen jälkeen kakku voidaan koristella haluamallasi tavalla.

On tietysti selvää, että tämä kakku ei ole tarkoitettu lapsille. Se todella sisältää alkoholia, se ei ole karannut mihinkään kakun ollessa käärittynä papereihin. Myöskään auton rattiin ei ole suositeltavaa lähteä heti kakun syömisen jälkeen!

Nautinnollisia hetkiä perinteisen englantilaisen hedelmäkakun kera!

Tästä se alkaa


Miksi kakkublogi? Sitä kysyn itseltänikin, mutta olen tuon ruokablogin kanssa päässyt hyvään alkuun ja olen useasti kuullut kysymyksen siitä, onko minulla kakkublogia. Nyt voin sanoa, että on.

Olen lähes aina leiponut. Lapsena isoäidin ja Saima-tädin kanssa tehtiin ainakin pikkuleipiä ja letitettiin pieniä, lähes annoskokoisia pullapitkoja. 

Yllä oleva kuva on otettu lastentarhassa 1960-luvun alkupuolella. Vasemmalla puolella apulainen olen minä.

Murrosikäisenä päätin, että osaan vielä joku päivä tehdä itse voileipäkakkua, koska tykkäsin niistä niin kovasti ja juhlissa sitä sai ottaa vain ihan pienen, kapean palan. Sanoin, että joku päivä teen voileipäkakun itse ja syön vaikka koko kakun, jos mieli tekee. Silloin äiti tilasi ne jostain konditoriasta, useimmiten Sinuhesta tai Oululaisesta, meille isompiin juhliin. Muistan myöskin ihmetelleeni sitä, että samaan kakkuun yhdistetään sekä liha- että kalatäytettä. Aluksi tein jotain liha-kalakakkuja, mutta myöhemmin tekemäni voileipäkakut ovat sisältäneet vain joko lihaa tai kalaa. Olen myös tehnyt kasvissyöjille sopivaa kasvis- tai juustotäytteistä voileipäkakkuja. Ja kyllä, olen tehnyt itselleni pienen voileipäkakun ja syönyt sen kokonaan itse. Mutta siitä on jo paljon aikaa. Enää ei ole sellaiseen tarvetta.


Olin 18-vuotiaana, 70-luvun loppupuolella Englannissa piikomassa eli au pairina. Siellä heti saapumista seuraavana päivänä oli isäntäperheen pojan 10-vuotissynttärit ja pöydässä oli kakku, jollaista en ollut koskaan ennen nähnytkään. Se oli sinisävyinen pellekakku. Kuinka joku voi tehdä tai varsinkaan syödä sinistä kakkua, kauhistelin silloin. Synttäreillä oli pelle viihdyttämässä lapsia, siitä tuo teema. Ajan myötä näin mitä erilaisimpia kakkuja ja päätin, että joskus minäkin teen tuollaisia. Yhtenä tärkeimmistä esikuvistani on Eileen, joka näytti kuvia tekemistään toinen toistaan huimemmista kakuista, joita hän teki miehelleen ja lapsilleen. Joskus pääsin myös maistamaan hänen tekemäänsä kakkua. 


1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun alkupuolella tilasin erästä englantilaista, kerran kuukaudessa ilmestyvää naistenlehteä ja siinä oli varsinkin juhlapyhien; pääsiäisen, äitienpäivän ja joulun lähestyessä ohjeita kakkujen koristeluun. Oli siellä ohjeita toki myös leipomiseen. Lehdistä säilytin nämä ohjeet ja ostin silloin tällöin jonkun kakunkoristelua käsittelevän kirjan reissuiltani Englantiin.


Tein vuosien varrella paljon perinteisiä kakkuja, erilaisia torttuja ja piiraita. Lopullisen sysäyksen kakkuharrastukselleni antoi netti. Se toi mahdollisuuden tilata tarvikkeita muualta maailmasta. Ensimmäiset kakkutarvikkeet tilasinkin maailmalta. Sitten tulikin pikkuhiljaa meille koti-Suomeenkin alan nettikauppoja. Ullanunelma taisi olla niitä ensimmäisiä, ellei se ensimmäinen? 


Tulipa kokeiltua myös vaahtokarkkimassan ja sokerimassan valmistamista itse. Täytyihän nekin kokeilla. Vaahtokarkkimassa oli kevyempää tehdä, mutta se tuntui jäävän käsiin kiinni vaikka kuinka niitä öljysi. Sokerimassan vääntämiseen silloinen yleiskoneeni ei kyennyt ja käsin vääntäen siitä oli seuraukseni sekoitusvälineiden ja käsivarren pikkusuonien katkeamista. Muutaman kokeilun jälkeen tyydyin tilaamaan sokerimassat. Teollisesti valmistettu massa on tottakai tasalaatuista, vahvojen koneiden veivaamaa. Niissäkin on tosin eroja, mutta jokainen kakuntekijä löytää omat mieluisat merkkinsä.


Kakkuharrastus on poikinut kaikenlaista, olen vetänyt omassa marttayhdistyksessä kakunkoristelu yms. iltoja, olen ollut "lainassa" toisiinkin yhdistyksiin ja kertonut kakunkoristelusta. Samoin suvun nuoriso on halujensa ja tilaisuuden mukaan saanut olla mukana kakkuhommissa, niin leipomassa kuin koristelemassakin. 


Omissa 50-vuotisjuhlissani joku vuosi sitten sitten toteutin haaveeni saada tarjota sukulaisille ja ystäville kaikenmoisia kakkuja. Loppujen lopuksi pöydässä oli tarjolla yli 20 erilaista makeaa ja seitsemää erilaista suolaista kakkua. Niiden kera kuohuviiniä ja kahvia. Päivä oli vaivan arvoinen, sain seurata ihmisiä nauttimassa kakuista mahan täydeltä. 


Paljon vähemmällä pääsin (siis kakkujen määrässä) toukokuussa 2012, kun järjestin kotipihallani ravintolapäivänä kakkukahvilan. Se oli kyllä ennakko-odotuksia huomattavasti suurempi menestys. Kakkukahvilalle saattaa jonain ravintolapäivänä tulla jatkoa jossain vaiheessa.



Aluksi tulen laittamaan kuvia tekemistäni kakuista ja leipomuksistani ryhmittäin. Joulun alla tulee päivityksiä tuoreista töistä.