Karhunvattu-sahrami-hunajaletut

Tänään oli meillä samanlainen tilanne kuin Gill Meller kirjoittaa kirjassaan Gather tämän reseptin kohdalla. Teekupillisen kanssa ei ollut keksejä. Meillä oli pakkaspäivän ilta ja jotain makeaa halusimme juoman kera. Olin aiemmin päivällä selannut kirjaa tehdessäni ostoslistaa viikonlopulle ja tämä drop scones -resepti osui silmiini. Kaikkia tarvittavia aineita oli kotona, joten hommiin. Karhunvatut sulatin pikaisesti pakastimesta. 

175 g vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
40 g sokeria
hyppysellinen hienoa merisuolaa
1 muna
pieni hyppysellinen sahramia
noin 1 dl maitoa
1 tl vaniljasokeria
1 rkl juoksevaa hunajaa
pari kourallista karhunvattuja
voita

Sekoita leivinjauhe, sokeri ja suola jauhoihin. Riko muna joukkoon ja lisää maito. Mausta vaniljasokerilla ja sahramilla. Murskaa hieman sulatettuja karhunvattuja, sekoita ne taikinaan ja lisää lopuksi hunaja.

Kuumenna paistinpannu ja sulata siinä noin 50 g voita. Kaada suurin osa voista taikinan joukkoon ja sekoita. 

Nosta ruokalusikalla (tai pienellä kauhalla) nokareita pannulle. Paista 1-2 minuuttia ja käännä, paista toiset 1-2 minuuttia. Nosta lämpimään paikkaan odottamaan, kunnes saat lopun taikinasta paistettua. Minä sain 10 isohkoa lettua. Aikaa meni maksimissaan 15 minuuttia.

Tarjoile voin ja hunajan kera teekupillisen seurana. Nämä eivät olleet kovin kauniita, varmasti tuoreita karhunvattuja käyttämällä taikinasta tulisi kauniimman näköistä. Nyt sulatetuista karhunvatuista irronnut mehu yhdessä sahramin kanssa värjäsi taikinan ikävän harmahtavaksi ja sahramista oli jäljellä vain maku. Hyviä olivat ja teen toistekin.